RAPORTTI: SULFIITTIROCK 2011

Julkaistu 19.8.2011 - kuvia tulossa lisää!


Sulfaa taivaalle - Sulfiittirockin päätteeksi esiintyneen Spilloverin setin lopussa

Sulfiittirock 2011 - 30 vuotta!
Juhlan kunniaksi kuusi tuntia putkeen elävää musiikkia!


Harva meistä on rautaa, mutta Sulfiittirock on! Valkeakosken elävänmusiikin yhdistyksen ilmaistapahtuma Sulfiittirock on yhä vauhdissa ja voimissaan, vaikka takana on 30-vuotinen ”luja putki musavuosien”. Sulfiittirockin juhlavuonna soittamisen riemua nähtiin valovoimaisten artistien esityksissä Apianniemen näyttämöllä, jossa elävää musiikkia oli tarjolla lavan täydeltä lauantaina 13. elokuuta klo 17 - 23. Juhlavuoden kunniaksi esiintyjäkattaukseen olikin koottu laaja skaala eri genrejen ja ikäluokkien edustajia, ja niinpä lavalla heilui nestoreita ja uusia tulokkaita sulassa sovussa. Apianniemi täyttyi monipuolisesta musiikista ja saimme kuulla juurevaa bluesia, akustista fiilistelyä Beatlesin hengessä, Velmun alkuaikojen hittimateriaalia, artistien ja bändien omaa musiikkia; mm. mollivoittoista ja räväkämpääkin suomirokkia, punkkia, glam-grungea, stoner rockia, melodista trash hevi-metallia.

Punk, tai tuossa vaiheessa paremminkin ”Uusi aalto”, oli päivän sana vuonna 1981, jolloin ensimmäinen Sulfiittirock pogoiltiin Apianniemellä, ennen valtavirtaisen Suomi-rockin esiinmarssia, joka sekin konkreettisesti ja tarkalla ajankohtaisuudella toteutui seuraavissa Sulfiittirokeissa. Vuonna 1983 Apianniemessä Velmun vieraana oli silloin Suomen ykkösbändiksi noussut Yö-yhtye, joka oli juuri noussut Uuden aallon rehevöittämästä popmusiikin kasvupohjasta.

Punk on 1970-luvulla syntynyt nuorisokulttuuri, johon yhdistetään usein anarkisesti sävyttynyt arvomaailma ja elämäntapa. Rosoinen soundi ja tekninen viimeistelemättömyys kuuluvat asiaan. Useiden nuorten muusikoiden oli 70-luvulla vaikea samaistua virtuoosien lailla soittaviin ammattilaisiin ja pintaan nousi halu palata yksinkertaisempiin ja todellisimpiin tyyleihin. Valkeakosken seudulla Velmu-79:n piirissä kaikki popmusiikin tyylilajit olivat edustettuina, vaikkakin punkista lähti varmasti se elävänmusiikin toiminta alulle koko Suomessa. Valkeakoskella alettiinkin heti ensimmäisten joukossa toimimaan ja omaehtoisia musiikkitapahtumia alkoi syntyä myös Sydän-Hämeeseen. Sama henki oli Apianniemessä nyt kuin jo 30 vuotta sittenkin.

Alkupuoli tämän vuoden tapahtumasta oli nostalgiapainotteista ja sen juonsi Tuomo Hemminki, Velmun voimahahmo jo yli 30 vuoden takaa. Konsertti aloiteltiin herkissä tunnelmissa viiden aikaan, kun Blue Jay Way -duo, Tommi Laitinen ja Timo Tamminen fiilistelivät Beatles-biiseillä. He tulkitsevat Beatlesia taidokkaasti ja heidän bändinsä Blue Jay Way onkin yksi arvostetuista Beatles coverbändeistä maassamme. Kuulimme muutamia, kaikille tuttuja Lennon/McCartney biisejä, todellista jeejee-musiikkia korville.

Jonte Laihiala nousi seuraavaksi lavalle, tutulle estradille, sillä onhan hän paikka Valkeakosken Kesäteatterin kotiareena ja Jonte samaisen teatterin kapellimestari. Hän on monipuolisen musiikkitaustan omaava ammattimuusikko, osaaja, varsinainen ”sukupolvien silta” musiikin saralla ja hän on toiminut sekä musiikin opettajana että soittanut monissa erilaisissa kokoonpanoissa. Viimeisin projekti oli kesäteatterin Kuin helminauhaa. Sulfiittirockissa hänen kanssaan lavalla musisoivat hänen oma poikansa sekä bändipajan oppilaat Lasse ja Markus Hakala.


Afa Lahti ja musiikillinen elämänkerta-setti

Afa Lahti, Velmu-79:n puheenjohtaja, on tuottanut useita elävänmusiikin tapahtumia Valkeakoskella ja muualla Suomessa. Hän on laulaja-lauluntekijä, joka on vuosien varrella soittanut lukuisissa bändeissä. Oman musiikillisen elämänkerta -settinsä Afa aloitti Viimeisen pysäkin kapakka (Peltonen-Lahti) -biisillä ja jatkoi Beatlesin Ticket to riden kautta sulavasti oman ja läheisten muusikkoystävien musiikin pariin. Afan omasta tuotannosta kuulimme vielä viimeisimmät versiot kappaleista , Sitä samaa - lomaa ja lamaa, Sulfaattiblues ja Hämeen sydän, jotka kaikki biisit sopivat oikein hyvin alkuillan nostalgiseen tunnelmaan. Kuultiinpa Afan esittämänä myös edesmenneen bändikaverinsa, kuuluisan koskilaissäveltäjän Hannu Ohtosen tuotannosta paloja.


Aivan alkuperäiset Irwinin Lapset Afa ja Taju - samat miehet, samalla lavalla bändin ensimmäinen keikka 30 vuotta sitten

Setin puolivälissä Afa kutsui kanssaan laulamaan tamperelaistuneen entisen bändikaverinsa, kuuluisan Risto ”Pallosalama” Tajakan, Velmun puheenjohtajan ajalta jolloin Sulfiittirock järjestettiin ensimmäisen kerran. Afa ja Taju esittivät yhdessä Irwin Goodmanin ikihitin Työmiehen lauantai sekä punk-asenteeseenkin sopivan Terveisiä perseestä –retkulaulun. Näin tuli juhlistettua myös, jos ei nyt niin kovin virallisesti, niin ainakin ainoan ja ainutlaatuisen kerran poikien perustaman Irwinin Lapset -yhtyeen 30-vuotisjuhlaa. Afa jatkoi vielä parilla muistelupalalla Irwinin kanssa tekemäänsä pitkää uraa. Afan osuuden lopuksi Risto Tajakka nousi vielä laulamaan tuon kuuluisan Tajakka ja Tabletit bändin Pallosalama tappo lehmän Hauholla -kappaleen ja pari muutakin ironisen älykästä lauluansa.

Pakkorako, joka perustettiin viime vuoden alkupuolella tarkoituksenaan esittää Guns n´ Roses materiaalia, esiintyi nyt poikkeuksellisesti triona; Juha Koskinen (laulu & kitara), Chris Dolha (rummut & perkussiot), Salla Flinkman (laulu). Ohjelmistossa oli solisti Juha Koskisen tekemää suomenkielistä, mollivoittoista, kauniisiin melodioihin perustuvaa rokkia, jota bändi lähteekin nyt syksyllä esittämään ympäri Suomen

Velmulaista punk perinnettä ylläpiti Komposti, jossa soittavat Rokan Mikon (rummut) lisäksi Jarkko Pajunen (laulu), ”nenämies” Sampo Jämbeck (kitara) sekä Kai Astren (basso). He ovat parisen vuotta harjoitelleet innokkaasti ja tehneet omia biisejä; saimme kuulla ainakin kappaleet Jarkko Tulee, Luihin ja Ytimiin, Paska kelluu, Kolme vuodenaikaa, Solidaarisuus, Äiti Tietää, Kuolema, Työ vapauttaa ja Liity Joukkoon. Show´ssa oli ”vanhaa” kunnon 80-luvun punk-asennetta vaikka muille jakaa . Attitude!

Bluesissa on populäärimusiikin juuret ja peruskallio, joten ehdottomasti Sulfiittirockissakin tällä ränttätänttämusiikilla oli vahva asema. Tapahtumassa kuultiin Wf-Bluesia, jonka muodostavat nestorit Ari Vainikka (laulu), Harri Laakso (basso), Harri Hyytinen (kitara), Markku Turunen (rummut) ja Velmun nuorinta polvea edustava Jarkko Niska (kosketinsoittimet). Bändi on esiintynyt useasti Velmun tapahtumissa ja paikallisissa klubeissa suuren suosion saavuttamana. Saimme kuulla sekä hidas- että nopeatempoista jalkoihin käyvää jytkettä tämän taitavan bändin esittämänä. Biiseistä mainittakoon mm. Green River, I Want to Love You, Sensitive Kind, Wonderful Tonight, I Shot the Sheriff ja Call Me the Breeze. Nuorempaa punk-henkisyyttä edustaa Floaded, joka yhdistelee taiturimaisesti mukaan eri tyylisuuntia, kuten glam ja grunge. Tammikuussa 2010 valmistui bändin omakustanne demo-EP, parhaillaan työn alla on pitkäsoitto. Keikkoja yhtyeellä on parin vuoden olemassaolonsa aikana ollut jo liki 60. Yhtyeen energinen esitystapa on tuttua Velmun aikaisemmistakin pippaloista. Yhtyeessä soittavat Petteri Mylly (kitara), Janne Mylly (basso), Anssi Sillanpää (kitara) ja Rauli Vartiainen (rummut) sekä Sulfiittirockissa bändin vierailevana tähtenä kitaravirtuoosi Viljami Metsäkylä. Nämä pojat osaavat soittaa ja sen lisäksi hallitsevat vielä raisun lavaesiintymisenkin kuin luonnostaan. Biisisetissä olivat tällä kertaa mukana I´m Ready Who Are You, Friendly Enemies, Cry Emo Cry, Someone Like Me, See Me Running, If You, Familiar ja No Named.

Rust to Atlas eli RTA on omien sanojensa mukaan melodinen trash/heavy -metallibändi. Sävellyksistä vastaavat kitaristit Ville Huilla ja Joonas Mäkinen ja sanoituksista bändin ”katinkultakurkku” Lasse Pekkala. Bassossa taiteilee Niko Leppänen ja rummut hoitaa Antti Korkiamäki. Bändi esitti englanninkielistä rust-metallia vahvalla sykkeellä niin, että taisivat ihmiset kotikylilläkin eli Akaassa asti musiikin kuulla. Eli siis biisit Rat Race, Rebuilt, Standford Effect, Addiction, Brr ja Motionless Pic. Illan ohjelma huipentui Spilloverin jyräyttäessä sulfaa taivaalle. Yhtye sai alkunsa viime vuonna työporukan (Ilkka/kitara, Sami/laulu ja Timo/kitara) yhteisistä musiikillisista kiinnostuksen kohteista ja halusta puhallella työpaineita. Lyhyen etsinnän jälkeen basson kahvaan löytyi Keijo ja rumpuihin Tomi. Yhtyeen kokoonpanon muodostuttua ja ajatuksien loksahdettua kohdalleen alkoi kappaleita syntyä hurjaa tahtia - kantavan idean ollessa, että materiaalin tulisi olla suht' mutkatonta ja groovaavaa, mutta vedettynä niin, että lahkeet lepattaa. Peruspakollisten genremääritelmien myötä liikutaan jossakin stoner-rockin ja metallin välimaastossa, mutta raja-aitoja kaatuu jatkuvasti. Pääasia, että meno tuntuu hyvältä, niin lavalla kuin yleisössä, ja että säröä on tarpeeksi.

30 vuotta – vaan ei suotta!

Sulfiittirockin 30-vuotisjuhlakonsertin musiikkikattaus oli monipuolinen ja lavalla oli koossa kerrassaan hieno otos popmusiikkisektorin paikallista parhaimmistoa. Sää suosi tapahtumaa ja meillä kaikilla oli niin mukavaa! Velmu-79 ry sai taas kerran tarjota upean tapahtuman kaikille elävänmusiikin ystäville, hyvien esiintyjien, harvojen ja valittujen yhteiskumppaneiden (Valkeakosken kaupunki ja muutama paikallinen liikeyritys) ja vuorovaikutteisen, osallistuvan yleisön voimalla. Kiitämme kaikkia osapuolia panoksestaan tapahtuman onnistumisessa. Sulfittihenki on korkealla. Tapaamme jälleen ensi vuonna - sama aika, sama paikka. Jo ennen Sulfiittia 2012 saamme toivon mukaan lämmitellä Sulfiittiklubin rautaisessa ja glaubersuolaisessa ilmapiirissä ainakin muutaman kerran. Pysykää kuulolla, www.velmu.com ja Velmu-79 Facebookissa.

Velmun sulfiitti-, dynamiitti- ja glaubersuolatiimi

 

 

Tapahtumista, Velmu-klubeista ja konserteista päivittyy ennakkotietoa Tapahtumat-osioon!

Velmun klubitoiminta kausi- ja projektiluonteista. Tiedustelut sähköpostilla:

velmu79 @ gmail.com

Valkeakosken elävänmusiikin yhdistys Velmu-79

Seuraa päivittyviä tiedotteita!